DVV: EDUNVALVONTAVALTUUTUS KUULUU JOKAISEN SUOMALAISEN ASIAKIRJASALKKUUN

DVV: EDUNVALVONTAVALTUUTUS KUULUU JOKAISEN SUOMALAISEN ASIAKIRJASALKKUUN

Väestön ikääntyminen lisää edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina merkittävästi. Edunvalvontavaltuutus on monelle suomalaiselle perinteistä edunvalvontaa tuntemattomampi, mutta ketterämpi tapa huolehtia omien asioiden hoitamisesta toimintakyvyttömyyden hetkellä. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) nostaa tärkeää aihetta esille yhdessä noin 50 suomalaisen organisaation kanssa käynnistämällä toukokuussa Omissa käsissä -kampanjan.

Edunvalvontavaltuutuksella toisen henkilön voi valtuuttaa tekemään esimerkiksi talouteen ja terveyteen liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt. Toimintakyvyttömyys voi tulla eteen esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tai vaikkapa muistisairauden myötä.

Edunvalvontavaltuutus on läheisille perinteistä edunvalvontaa helpompi vaihtoehto, koska yksilölliset toiveet on etukäteen mietitty ja luottohenkilö valittu. Luottohenkilön ei tarvitse myöskään raportoida asioiden hoitamisesta vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle. Toki asiakirjat ja tositteet tulee pitää tallessa.

Lue koko uutinen täältä.

OMAISHOITAJIEN VOIMALAULUT -TOIVEKONSERTTI

OMAISHOITAJIEN VOIMALAULUT -TOIVEKONSERTTI

Marraskuun Omaishoitajaviikon päätapahtumina pidetyt Omaishoitajien Voimalaulut -toivekonsertit kokosivat yhteen yli 130 osallistujaa kuudella paikkakunnalla. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille!

Konsertti on edelleen katsottavissa YouTube-kanavallamme! Pääset katsomaan konsertin tästä.

Kyselyn huolestuttava tulos: Kaksi kolmesta omaishoitajasta uupumassa

Ensinnäkin lämmin kiitos kaikille jäsenillemme, jotka vastasivat kesällä lähetettyyn kyselyymme! Saimme vastauksen yhteensä 84 omaishoitajalta, joka on 46% yhdistyksemme omaishoitajajäsenistä. Vastaustenne ansiosta saimme todella tärkeää tietoa omaishoitajien tilanteesta, jota hyödynnämme vaikuttamistyössämme.

Huolestuttavaa on, että kyselyyn vastanneista omaishoitajista puolet kokee hoitovastuunsa raskaaksi tai erittäin raskaaksi ja yli kaksi kolmesta (69%) kokee olevansa säännöllisesti uupunut tai ärtynyt. Lisäksi tuloksista ilmeni, että suuri osa omaishoitajista on iäkkäitä, jopa kolmannes oli yli 80-vuotiaita. Erityisesti iäkkäiden omaishoitajien tilanne on huolestuttava, heistä yhtä lukuun ottamatta kaikki kokivat hoitovastuunsa raskaaksi.

Omaishoitajien jaksamista tukevat eniten perhe ja ystävät sekä omaishoitajien vapaat. Yli puolet vastaajista kuitenkin totesi, ettei pysty pitämään omaishoitajan vapaita. Suurimmat esteet olivat hoidettavan haluttomuus lähteä kotoa sekä sopivien sijaishoitopaikkojen puute. Omaishoitajien lakisääteisessä hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa oli käynyt vain kolmannes vastaajista. Suurin osa ei ollut sellaisesta kuullutkaan, vaikka se on säädetty kunnille velvollisuudeksi järjestää.

Vapaissa vastauksissa tuli esille omaishoitajan roolin moninaisuus ja laajuus. Omaishoitajan työ ei ole pelkästään hoivatyötä, vaan hän usein kantaa koko vastuun perheen, kodin, usein omakotitalon, auton ym. tarpeista, kun puoliso sairastuu. Osa vastanneista omaishoitajista on lisäksi kokopäivätyössä.

Kysely toteutettiin yhteistyössä Lapin Muistiyhdistys ry:n kanssa. Kyselyn sisällöstä, analyysistä ja raportoinnista vastasi LT, kuntoutuslääkäri Raija Kerätär. Kyselyn raportin saa halutessaan omaan sähköpostiin toimistolta.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Katri Mustakangas, p. 0400 987 633 / katri.mustakangas@napapiirinomaishoitajat.fi

Siirry sisältöön