Sähköiset palvelut omaishoitajan tukena

Napapiirin Omaishoitajat ry, Erityislasten Omaiset ELO ry ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Virtu.fi-hanke järjestivät yhteistyössä keväällä 2016 omaishoitajien Ovet-valmennuksen kuvapuhelinpalveluna Lapissa. Kuvapuhelinpalvelussa teknologiavälitteinen vuorovaikutus tapahtuu kuvallisen etäyhteyden välityksellä. Haastattelin Pro gradu -tutkimukseeni kuutta valmennukseen osallistunutta omaishoitajaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kuvapuhelinpalveluna toteutettu Ovet-valmennus on tukenut omaishoitajien toimijuutta sekä millaisia kokemuksia ja näkemyksiä omaishoitajilla on sähköisten palveluiden hyödyntämisestä.

Tutkimuksen mukaan omaishoitajat olivat saaneet Ovet-valmennuksesta monenlaista täydentävää ja kokoavaa tietoa, jota tarvitaan omaishoitajana toimiessa. Haastateltavat kokivat Ovet-valmennuksen myötä omaishoitajan roolinsa vahvistuneen sekä oppineensa uutta asioista, jotka vahvistavat heidän psyykkistä hyvinvointiaan ja jaksamistaan omaishoitajana. Valmennuksesta saatiin uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia omaan tilanteeseen, se syvensi motivaatiota ja tahtoa toimia omaishoitajana sekä lisäsi omaishoitajien arvostuksen tunnetta tekemäänsä työtä kohtaan. Vertaistuki nousi aineiston perusteella valmennuksen keskeisimmäksi omaishoitajan toimijuutta tukevaksi muodoksi. Ovet-valmennuksen ehdoton etu onkin, että asiantuntija-alustusten lisäksi toisilta omaishoitajilta kuuleminen ja oppiminen ovat siinä tärkeässä roolissa.

Kuvapuhelinpalveluna toteutettuun Ovet-valmennukseen oltiin tyytyväisiä, joten sitä kannattaa jatkossakin tarjota yhtenä mahdollisuutena valmennusten järjestämiseen. Valmennus kuvapuhelinpalveluna nähtiin erityisen hyväksi niille omaishoitajille, joilla on pitkät välimatkat kuntakeskuksiin tai muuten vaikeuksia osallistua esimerkiksi sitovan omaishoitotilanteen vuoksi. Ovet-valmennusten järjestämistä kannattaa miettiä kuvapuhelinpalveluna nimenomaan rajatuille kohderyhmille, joihin ei välttämättä pelkästään oman kunnan alueelta löydy tarpeeksi osallistujia. Haastateltavat eivät nähneet juurikaan esteitä kuvapuhelinpalvelun käytölle. Onnistuneeseen kokemukseen vaikutti erityisesti se, että tekniikka pelasi lähes moitteettomasti jokaisella kerralla. Kun kaikki osallistujat näkevät ja kuulevat toisensa hyvin, ei vuorovaikutuksen koettu olevan sen kummempaa kuin perinteisessä ryhmässäkään.

Tutkimukseen osallistuneet omaishoitajat olivat tietotekniikkaa jo ennestään käyttäneitä, aktiivisia omaishoitajia. Täytyy muistaa, että edelleen iso osa etenkin iäkkäistä omaishoitajista ei halua tai osaa käyttää tietotekniikkaa. Ihmisten kanssa tekemisissä oleminen ja asioiminen nähtiinkin sähköisten palveluiden ohella tärkeänä. Sähköisillä palveluilla ei haluttu korvattavan ihmisten välistä läheisyyttä ja kommunikaatiota. Suurin osa omaishoitajista on iäkkäitä, eivätkä he välttämättä halua ottaa teknologiaa osaksi arkeaan. Kaikilla tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä teknologian käytöstä ja pitäytyä sellaisissa palvelumalleissa, jotka heille tuntuvat luonnollisilta. Uudenlaiset teknologiavälitteiset palvelut tulisi kuitenkin nähdä mahdollisuutena ja miettiä innovatiivisesti, miten erilaisten sähköisten palveluiden avulla voitaisiin tukea omaishoitajia entistä laadukkaammin ja tasavertaisemmin. Omaishoitajien erityistarpeet ja toiminnalliset rajoitteet tietoteknologian suhteen sekä kunnollinen opastus ja perehdytys uudenlaisten palvelujen käyttöön tulee huomioida kehittämistyössä. Täytyy myös osata ajatella tulevaisuuteen, jolloin yhä useammalle iäkkäällekin henkilölle teknologia on osa arkea ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen tulee todennäköisesti olemaan heille täysin luonnollinen asia.

Siirry sisältöön